Home.

Kotona ollaan, käsittämätöntä. Ikävä omaa rakasta Afrikan perhettä. Pari päivää on mennyt totutellessa taas arkeen. Koulutehtävien tekemistä en halua edes ajatella. Tuntuu, että koko Ugandan seikkailu oli pelkkää satua, ihanaa sellaista.

Viimeinen viikko Ugandassa meni nopeasti. Siihen kuului safari, auringon palvontaa, vierailu Rotomilla ja Mpigissä, uusien ystävien hyvästely, itkua ja naurua. Kiitos Elina, Annika, Heikki, Noora, Nina, Emmi, Ari, Laura, Hannele, Eveliina, Sari ja Satu-Marianne tästä uskomattomasta matkasta, ootte ihania. <3

Ikävään teetä, avokacosalaattia ja Rihannan Diamonds.

Murchinson Falls and Safari

Safari oli unelmieni täyttymys, ehdottomasti yksi tämän reissun kohokohdista. Safari kesti 3 päivää, maanantaista keskiviikkoon. Lähdimme maanantai aamuna aikaisin Kampalasta kohti Murchison Fallsin luonnonpuistoa Ugandan pohjois-osassa. 

Maanantaina ajoimme läpi sademetsän nähden monenlaista elämää. Uskomattoman kauniita perhosia ja hauskoja paviaaneja. Murchinsonin vesiputoukset olivat upea näky. Tämän jälkeen suuntasimme pienenpään Red Chilli - hostelliin, jossa majoituimme koko safarin ajan. Kaksi yötä nukuimme kahden hengen teltoissa keskellä villiä luontoa. Sanotaanko näin, että tämä Kinnulan tyttö ei pystyny ensimmäisenä yönä nukkumaan ollenkaan, pelotti niin paljon. Teltan ympärillä tallusteli pahkasikoja, ja yksi Afrikan vaarallisimmista eläimistä, virtahepo. 

Toinen ja kolmas päivä bongailtiin eläimiä. Se oli uskomatonta, lapsuuden haaveet toteutuivat ainakin osittain. Leijonakuninkaasta näimme vain isot tassunjäljet. Vannoin, että tulen safarille vielä joskus uudestaan, pitäähän leijona nähdä! Näimme monenlaisia eläimiä istuessamme auton katolla: norsuja, kirahveja, erilaisia antilooppeja jne. Voi että eläimet voivat olla kauniita! Toisen päivän ohjelmaan kuului myös risteily Niilillä, joka myös oli elämys. Paljon eläimiä ja mahtava seura.

TJ 8

Nyt se on ohi tämäkin viikko, ensi viikko nautitaan vielä olosta täällä Afrikan helmessä ja sitten on jo aika lähteä takaisin kotiin monia kokemuksia rikkaampana. <3 Pakko myöntää, että kyllä tämä kolme kuukautta on mennyt nopeasti. Ensi viikolla on luvassa kaikkea hauskaa: mennään safarille, shoppaillaan, palvotaan aurinkoa, vieraillaan Mpigissä ja Rotomilla jne. 

Paluu kotiin hieman jännittää. Outoa ajatella että ei tarvitse ostaa kaupasta pullotettua vettä, ei tarvitse pestä nyrkkipyykkiä, kukaan kadulla ei huuda ”Muzungua”(valkoista), netti on varmasti sata kertaa nopeampi kuin täällä, on kunnon vessa, pääsee saunaan ja lämpimään suihkuun, on sähköt… Eniten lähdössä harmittaa tämän uuden ”perheen” hajoaminen ja uusien ystävien hyvästeleminen. Pitää kuitenkin lohduttautua sillä, että onneksi nykyaikana on helppo pitää yhteyttä kavereihin esimerkiksi facebookin kautta. Jo ennen tänne lähtöä aikaisemmat opiskelijat varottivat, että osa sydämestä jää Afrikkaan ja niin se onkin. Tämä paikka tulee aina olemaan osa minua. 

Viimeinen viikko Kiwokossa meni nopeasti. Oltiin Elinan kanssa HIV-klinikalla ja viimeinen työpäivä synnärillä. HIV-klinikalla toimenkuvaan kuului pääasiassa lääkkeiden laskemista ja asiakkaiden ohjaustilanteiden tarkkailua. Synnärillä päästiin ihastelemaan vauvoja ja saatiin olla mukana yhdessä synnytyksessä. Ihana lopetus tälle harjoittelulle. <3

Nyt ollaan koko ryhmän voimin Red Chilli – hotellissa Kampalassa. Huomenna on luvassa safari! ;)